Vihdoinkin LyngenilleSunnuntai 19.10.2025 - Reino Myllymäki Skjervöystä palasimme tietä 866 samojen siltojen yli ja samojen tunnelien läpi kuin menomatkalla aamupäivällä. E6-tietä emme ajaneet kuin vähän matkaa, kun oli hiljennettävä vauhtia HKB 4./971 Langlin vuoksi. Se oli tämän reissun epävarmoja kohteita, joskin paikalta oli yksi historiallinen kuva vaiheesta, jolloin saksalaiset evakuoivat paikkaa.
Emme kuitenkaan havainneet E6-tien laidasta merkkiäkään linnoitteista ja kun päivä oli pitkällä, päätimme jatkaa eteenpäin.
Kuva: Google Streetview. Jälkeenpäin laserkeilausaineistoa tutkittaessa selvisi, että etukäteistiedustelulla selvittämäni paikka vesivoimalan takana on todennäköisesti oikea paikka. Vesivoimalan vesiputki on ylempänä suorastaan vedetty patterialueen poikki, joten putken suuntaista huoltotietä seuraamalla olisi patterialueelle päässyt helposti, ellei matkalla sitten ole aitoja tai portteja. Paikalta ei ollut pitkä matka seuraavaan kohteeseen, joka on lähtökohtaisesti hyvin kiinnostava monella tapaa. Kävin näillä nurkilla perheeni kanssa vuonna 1975, mutta linnakkeen olemassaolosta ei silloin meillä ollut mitään tietoa. Patteria perustettaessa aseina oli 1800-luvun lopusta peräisin olevat 12 cm Nordenfelt-tykit, joita saksalaiset eivät saaneet toimimaan oikein. Niinpä MKB 3./512 Lyngen sai neljä 15 cm SKC/28 -tykkiä (kaksi kaksoistykkitornia). Jossain vaiheessa nämä purettiin pois ja tilalle tuotiin kuusi 14,5 cm kenttätykkiä, joiden takia patterin tunnuskin muuttui HKB 1./972 Lyngeniksi. Joka tapauksessa niemeltä löytyy kuusi tykkiasemaa, joista osassa on pultitykset tornitykkejä varten.
Poikkeuksellista on, että Spåkenesin patterille on (edes jonkinlainen) viitoitus. Ei kuitenkaan minkäänlaista mainosta siitä, kuinka hieno kohde on... E6:lta patterialueelle johtava tie on kuoppainen mutta kulkukelpoinen.
Poikkeuksellista on myös, että alueella on opasteet. Lisäksi alue on hyvin helposti tutkittavissa, vain paikoin pusikot haittaavat kulkemista. Näissäkin linnoitteissa oli siinä määrin vettä, että kumisaappaat olivat tarpeen.
Ilta painoi päälle (tulimme paikalle neljän jälkeen paikallista aikaa), mutta valoa riitti vielä alueen tutkimiseen. Pääosa linnoitteista oli jäänyt tai jätetty räjäyttämättä ja niiden joukossa oli tulenjohtotorni.
Myös kaikki tykkiasemat olivat tunnistettavissa, joskin yksi oli täytetty ja yksi räjäytetty. Joissain oli jäljellä vielä ammushissit, joita emme olleet aikaisemmin nähneet.
Nähdäksemme kolme linnoitetta, joista yksi oli tykkiaseman yhteydessä oli räjäytetty. Se on aika vähän varsinkin, kun ottaa huomioon, että Lyngenin itäpuoliset patterit oli piti räjäyttää vetäydyttäessä Lyngenin itäpuolelle.
Lyngen-eli Yykeänvuonon länsiranta on luonnollinen linnoitus. Siksi on ymmärrettävää, että Saksa siirsi linjansa tähän ja kai Norjankin nykydoktriinissa idästä hyökkäävä vihollinen pysäytetään tähän. Vain Lyngseidetin eli Yykeänmuotkan pohjoispuolella on aluetta, jossa maihinnousu on mahdollinen ja siksi siihen kohtaan sijoitettiin peräti kolme rannikkotykistön patteria. Mutta niistä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
Oli aika kiiruhtaa Olderdaleniin eli Talosvankkaan lautalle, joka veisi meidät Lyngseidetiin eli Yykeänmuotkaan. Tähtäimessä oli illan viimeistä edellinen lautta, mutta katsoin aikataulut väärin ja meille jäi aikaa ruokailla lauttarannan grillissä ennen illan viimeistä lauttaa. Tämä oli ulkomaalaisille maksullinen, mutta maksu oli vain 147 kruunua. |
|
Avainsanat: matkaopas, linnoitteet, Saksa, Norja |









