Finnroranin kautta Nordkapille, osa 1

Olderfjordissa eli Leipovuonossa olimme kaksi yötä ja välipäivänä suuntasimme kohti Nordkappia, jonne oli matkaa noin 130 kilometriä. Siinä matkalla oli MKB 2./514 Nordkappin patterialue Finnroranissa noin 80 km Leipovuonosta pohjoiseen ja kymmenkunta kilometriä ennen Nordkappin tunnelia.

Olin tehnyt tavanomaiset kartta-, ilmakuva- ja Google Streetview -tiedustelut ja tullut siihen tulokseen, että E69-tien kaarteesta patterialueelle lähtevä tie olisi noin kilometrin matkan ajokelpoinen henkilöautolla, hyvässä lykyssä pidemmällekin. Toisin kävi.

Google Streetview'n kuvien oton jälkeen kyseinen valtatien kaarre oli ilmeisesti tehty uusiksi ja kallistusta lisätty. Niinpä patterialueelle johtavalle tielle ei edes ollut helppo päästä henkilöautolla. Jouduin peruuttamaan valtatieltä viistosti ja sain auton pysäköityä soralle.

Kuva: Tarja Myllymäki

Tykkitie oli alkupäästään niin liejuinen, ettei sille ollut mitään menemistä henkilöautolla. Varmemmaksi vakuudeksi molemmin puolin tietä oli asetettu moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkit. Niinpä auto jäi siihen ja jatkoimme jalan. Ei muuta kuin kenkää toisen eteen...

Matkaa tuosta patterialueelle oli noin 3,5 kilometriä. Matkalla oli myös betoniporsaseste ikään kuin varmemmaksi vakuudeksi. Siitä huolimatta tiellä oli hiljan ajettu ilmeisesti maastokuorma-autolla.

Jostain 65 metrin tasolta noustiin ensin 82 metriin ja siitä laskeuduttiin 20 metriin, kunnes patterialueella päästiin taas 47 metriin. Koko matkaa ei tarvinnut kävellä tykkitietä pitkin, sillä alue oli enimmäkseen tasaista ja puutonta nummea. Tai tarkkaan ottaen nummi ei ollut puutonta, sillä siellä kasvoi maata pitkin kasvavaa vaivais- tai tunturikoivua.

MKB 2./514 oli varustettu neljään pyörivään torniin sijoitetuilla 170 mm laivatykeillä, joiden kantama oli 20 kilometrin luokkaa. Patterialue oli tehokkaasti vetäydyttäessä räjäytetty. Jopa metrin paksuiset teräsbetoniset vaakarakenteet olivat nousseet pystyyn tai jopa ympäri. Räjähdysainetta oli käytetty reilusti. Tuli mieleen, että olikohan 170 mm projektiilit varustettu toisenlaisin sytyttimin ja käytetty patterin tuhoamiseen.

Patterilta oli hyvä näkymä seuraavaan kohteeseen, joka on HKB 2./971 Honningsvaag. Harmi vain, että jouduin jättämään pitkän putken autoon ja ottamaan vesipullon tilalle.

Patikointipäiväksi sattui loistava sää. Lämpöä oli 13-17 astetta, aurinko paistoi ja ajoittainen tuuli oli kevyttä. Autolle päästyä oli askelmittarissa jo 14 000 askelta ja päivä oli vasta puolessa, mutta loppupäivästä enemmän blogikirjoituksen toisessa osassa.

Kuvat: Reino Myllymäki, ellei toisin erikseen mainittu.