Sää linnoitebongauksen mausteenaPerjantai 4.4.2025 - Reino Myllymäki Kun reissuun lähtee, sää on mikä on. Toki reissun voi yrittää ajoittaa sään perusteella, mutta kaikkien varausten ja muiden juttujen yhteensovittaminen sään kanssa voi olla mahdoton yhtälö. Kevään 2024 reissulla lämmin sää seurasi meitä Kirkkoniemeen saakka, mutta sitten lämpötila laski olennaisesti. Kirkkoniemestä mentiin sitten Hurtigrutenin laivalla Vuoreijaan sumuisessa ja vähätuulisessa säässä. Vuoreijaan ei virallisesti tule koskaan kesää eli lämpötila ei koskaan nouse pysyvästi yli 10 celsiusasteen. Vuoreijasta länteen alkoi sitten taas kelit lämmetä ja matkasta selvittiin ilman isoja sateita. Syksyn 2024 reissulla luvassa oli kovaa tuulta. Tuuli pääsi täyteen voimaansa Vuoreijassa, jonne Kirkkoniemestä mentiin tietä pitkin Pykeijässä poiketen. Vuoreijassa kaupungissa roskapöntöt lensivät pitkin katuja ja Vardö-Renöysundin linnoitteilla vieraillessa vastatuuleen ei tahtonut päästä ja myötätuuleen ei uskaltanut hypätä, kun ei tiennyt mihin louhukkoon leijailee... Hurtigruten ilmoitti pysäyttäneensä laivat Hammerfestiin, joten buukkaamamme sihteellisen lyhyt Vuoreija-Berlevåg-laivamatka muuttui pitkäksi ajoksi. Tosin Hurtigrutenin asiakaspalvelu ei tietänyt asiasta mitään, sitä piti valistaa.... Palauttivat kuitenkin rahat. Vardö-Bussesundin linnoitteilla vierailtaessa kuitenkin näimme merellä valko-puna-mustan aluksen eli siellä oli Hurtigrutenin laiva (alla) odottamassa parempaa säätä. Jälkikäteen selvitin, että Vuoreijan lentoaseman tuulimittari näytti noihin aikoihin 20 m/s, puuskissa 25,8 m/s. Luulen, että Vardö-Renöysundissa tuuli vielä kovempaa. Emme kuitenkaan tienneet, mitä oli edessä. Vuoreijasta ajoimme Berlevågiin ja Berlevågista Mehamniin. Jälkimmäisellä välillä tie kulkee Vestertanan ja Ifjordin välisellä ylänköalueella yli 300 metrin korkeudessa. Mitä ylemmäksi noustiin, sitä alemmaksi lämpötila painui ja alkoi sataa lunta. Lopulta tie oli kokonaan valkoinen. Onneksi uudet kesärenkaat antoivat riittävän kitkan ja pääsimme turvallisesti majoituspaikkaan Mehamniin. Mutta myös Bekkarfjordin, Hopseidetin ja Mehamnin välisillä ylänköalueilla satoi räntää. Tämän jälkeen näimme lunta vain vuorten ja tunturien huipuilla ja rinteissä. Tuuli laantui jossain määrin, mutta alkoi sataa. Yhdistelmä lopulta lopetti linnoitevierailut ja Altasta suunnistimme Palojoensuun kautta Rovaniemelle ja autojunaan. Pohjois-Norjassa sää voi muuttua nopeasti. Sen koimme kevään reissulla Kirkkoniemessä, kun yhdessä yössä päivälämpötila putosi kymmenisen astetta. Jälkimmäinen reissu osoitti puolestaan oikean pukeutumisen merkityksen. Korkeakauluksisen paidan päällä minulla oli paksu golf-tuulipaita ja sen päällä vettä sietävä tuulitakki. Päässä korvuksellinen sadelippalakki mallia golf. Näillä pärjäsi hyvin, kunhan alla oli pitkä kerrasto. Säätä ei Pohjois-Norjassa parane jättää huomiotta. Mutta kesällä 2024 kesä ilmeisesti tuli myös Vuoreijaan. Meillä oli siellä molemmilla reissuilla sama majoitus, jonka omistaja kertoi juhannuksen jälkeen olleen kaksi kuukautta lämmintä. Sattumaa vai ilmastonmuutos? Kuvat: Reino Myllymäki |
Avainsanat: matkaopas, linnoitteet, Saksa, Norja |