Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Nina-tykit

Sunnuntai 6.4.2025 - Reino Myllymäki


Norjalaisessa rannikkotykistöä käsittelevässä kirjallisuudessa on käsite Nina-tykki. Sillä on yllättävä kytkös Suomeen.

Venäjän taistelulaiva Imperator Aleksandr III nimettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Voliaksi ja valkoisten käsissä vielä kertaalleen General Alekseyeviksi. Laiva jäi ainoan matkansa päätteeksi Bizertan satamaan Tunisiassa. Ilmeisesti vuonna 1936 (toisen tiedon mukaan jo vuonna 1924) laiva romutettiin satamamaksujen kattamiseksi. Irrotetut aseet varastoitiin.

Kesällä 1939 suomalaiset saivat vihiä näistä Bizertan tykeistä ja pyysivät saada ostaa näistä seitsemän järeää tykkiä. Ranska ei antanut vientilupaa. Talvisodan sytyttyä ranskalaisten päättäjien mieli muuttui ja vientilupa heltisi 4.1.1940.

Tykkejä noutamaan lähetettiin kolme alusta. 3 100 tonnin S/S Karl-Erik sai lastikseen neljä 12 tuuman eli 305 mm tykkiä L/56. Alus onnistui purjehtimaan Turkuun, missä lasti purettiin välirauhan jo tultua 21.5.1940.

2 022 tonnin S/S Juliette sai samanlaisen kuorman ja purjehti Liinahamariin Petsamoon, missä 50 tonnin painoisten tykinputkien siirto pois aluksesta jäi tekemättä sopivan nostokaluston puutteessa. Niinpä tykit peitettiin viljalla ja tällaisessa lastissa alus pourjehti Turkuun, missä lasti purettiin 8.9.1940.

Kolmas alus, 3 150 tonnin S/S Nina sai vastaavanlaisen neljän järeän tykin kuorman lisäksi kuormakseen 18 kappaletta 130 mm tykkiä L/55. Laiva oli 10.4.1940 Bergenissä, missä saksalaiset ottivat kuorman haltuunsa. Järeät tykit pystytettiin Kanaalisaarille, 130 mm tykeistä tehtiin kuusi kolmetykkistä patteria Pohjois-Norjaan. Näitä tykkejä siis norjalaiset kutsuvat Nina-tykeiksi.

Patterit olivat MKB 1./513 Tana Tenojoen suulla, MKB 3./514 Porsanger Treviknesetin eli Kolmenkymmenenniemen kärjessä (joka sai elokuussa 1944 miehistönvaihdoksen yhteydessä tunnuksen HKB 31./971), MKB 1./514 Hammerfest Rypklubbenilla, MKB 4./514 Alta Finnesissä, MKB 9./504 Nordfjordissa Rugsundöyalla ja MKB 2./514 Kibyssä Vesisaaresta hieman itään.

Pattereista viisi sijaitsi siis Lyngen-linjan itäpuolella. Niistä HKB 31./971 siirrettiin Henningsvaeriin, missä sai tunnuksen MKB 6./514, MKB 1./514 siirtyi Lyngvaeriin tunnuksensa säilyttäen, samoin Rishaugeniin siirretty MKB 4./514. Saattaa olla, että MKB 1./513 Tanan ja MKB 2./514 Kibyn tykit tuhottiin paikoilleen tai ne menetettiin siirron aikana, sillä muualle näitä tykkejä ei tiedetä pystytetyn.

Bundesarchiv_Bild_101I-100-0787-23_Nordeuropa_Kustenbatterie.jpg

Kuva: Bundesarchiv via Wikimedia Commons.

Tana_1_960_px.jpg

Ehkäpä sama paikka nykykunnossa syksyllä 2024. Kuva: Reino Myllymäki

9789527518427.jpg

Avainsanat: matkaopas, linnoitteet, Saksa, Norja


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini