Saksalaiset rannikkotykistön linnoitteet Pohjois-Norjassa

Moni on kysynyt, miksi kiinnostuin Pohjois-Norjan linnoitteista niin paljon, että olen tehnyt kaksi matkaa Pohjois-Norjaan ja julkaissut aiheesta kaksi matkaopasta.

Syy on siinä, että meillä on Suomessa kovin vähän samantapaisia rakenteita jäljellä. Ensinnäkin, taistelumme on suurelta osin käyty Suomen nykyisten rajojen ulkopuolella, jolloin moiset rakenteet ovat löydettävissä Venäjältä. Toisekseen, olemassa olevista Salpalinja ei joutunut taisteluun koskaan. Suomenlahden saarilla on kyllä rannikkotykistön linnakkeita, jotka suurelta osin ovat vaikeasti saavutettavissa.

Ilmailun ohella olen kiinnostunut myös tykeistä teknisinä laitteina. Kirjahyllystäni löytyy kotimaista kirjallisuutta niin rannikko-, kenttä- kuin ilmatorjuntatykeistä.

Pohjois-Norjassa vierailin vanhempieni mukana ensimmäisen kerran kai vuonna 1975. Etelämpänä olen käynyt myöhemminkin, kuten vuosina 1995 ja 2014, mutta kevätretki 2024 synnytti vierailujen sarjan, joka tullee jatkumaan kuluvana vuonna.

Kahdella viimevuotisella vierailulla hämmästelin sitä, miten huonosti opastettuja kohteet ovat. Voisi sanoa, että ne ovat lähes unohdettuja. Opasteita kohteille ei ole, joten pitää tarkasti tietää, mistä ne löytää. Muutamissa - esimerkiksi Ekkeröyllä, Mehamnissa ja Gamvikissa - on opasteita paikan päällä, mutta muissa ei. Alueet sinänsä ovat jonkinlaisia kulttuuriperintökohteita, mutta tiedän pahoin asutuksen puristukseen jääneitä ja jopa tuhoutuneita kohteita.

Matkaoppaat Pohjois-Norjan linnoitteille opastavat perille ja kertovat paikan historiasta. Jos ne saavat ihmiset liikkeelle Pohjois-Norjaan, luvassa on kohtuullinen määrä liikuntaa ja paljon raitista ilmaa.

Suomenkieliset versiot kahdesta ensimmäisestä oppaasta on käännetty englanniksi ja julkistetaan 5.4.2025.