Mitä tarkoittaa norjan sana ras?

Edellisessä kirjoituksessani kerroin, kuinka kävimme MKB 4./514 -patterin jäänteillä Isnestoftenissa. Matkalla sinne oli tarkoitus käydä Kråknesetissä, jonka olin tiedustellut MKB 7./514 -patterin todennäköiseksi sijaintipaikaksi. Helpommin sanottu kuin tehty.

MKB 7./514 -patteri kantoi nimeä Voldstrand. Se sijaitsee lähellä Isnestoftenia, mistä patterin linnoitteita eivät norjalaiset sotahistorian harrastajat ole kuitenkaan löytäneet. Krigskart.no -sivusto ei ole ilmoittanut paikkaa ollenkaan, mutta epäilee sen olleen Langnesissä Isnestoftenille johtaneen tien varressa Storhaugen-nimisellä pienellä vuorella tai sen ympärillä.

Storhaugen-nimisiä paikkoja on Ruijassa vaikka kuinka monta, yksi lähellä Voldstrand-nimistä paikkaa. Toinen löytyi Kråknesista, joka on Alattionvuonoon työntyvä niemi. Sen Storhaugenilta ei löytynyt merkkejä linnoitteista.

Patteri oli laivastotykeillä varustettu, eikä semmoisia tykätty raahata merenrannasta liki 100-metrisen vuoren huipulle. Mietin, minne itse tykit laittaisin ja aloin etsiä ilmakuvilta siltä paikalta. Kråknesetin kärjestä löytyikin lupaavia pyöreitä muotoja. Sinne siis.

E6-tie Kråknesin kohdalla oikaistiin 16.12.2016 avatulla 2,5-kilometrisellä Melsviktunnelilla, jolloin vanha E6 tie jäi tällä kohtaa Kråknesveien-nimiseksi paikallistieksi. Koska olimme tulossa Altasta, yritimme paikalle eteläistä reittiä. Emme siis ajaneet tunneliin, vaan lähdimme ennen sitä Kråknesveienille, jonka risteyksessä ei ollut minkäänlaisia viittoja.

650 metrin jälkeen vastassa oli lukittu puomi ja sitä ennen kyltti, joka kertoi alueella olevan maanvyörymiä ja että alue oli suljettu liikenteeltä. Norjassahan maanvyörymät ovat aika tavallisia ja epäilimme jonkin jyrkänteen valuneen tielle. Tuosta olisi kuitenkin ollut yli kolme kilometriä kiinnostavalle alueelle, joten päätimme lähestyä paikkaa pohjoisesta. Ajoimme tunneliin ja kävimme ensin Isnestoftenilla, josta kerroin edellisessä kirjoituksessani.

Paluumatkalla kurvasimme taas Kråknesveienille, mutta nyt pohjoisesta. Viimeisen ja vielä rakenteilla olevan omakotitalon kohdalla oli tiellä barrikadi, joka oli kuitenkin mönkijällä ohitettu. Kohdalla oli myös P-alue, johon jätimme auton ja lähdimme patikoimaan kohti Kråknesetia.

Puolen kilometrin päästä selvisi, millaisesta maanvyörymästä oli kysymys. Koko tie oli parin sadan metrin matkalta valunut vuonoon. Varoituksena lähempänä maanvyörymää oli vain pari tielle poikittain asetettua koivunpätkää sekä ilmassa sikin sokin risteilevät puhelinlangat.

Force Majeure? Ei sentään. Kohta oli mönkijällä ohitettu ylärinteen puolelta ja käytimme tätä uraa hyväksi siirtyessämme maanvyörymän toiselle puolelle. 

Jälkeenpäin asiaa tutkittaessa selvisi, että maanvyörymä oli tapahtunut kesäkuun alussa vuonna 2020, viisi vuotta aiemmin. 650 metriä leveässä ja aluksi 160 metriä syvässä vyörymässä oli tuhoutunut kahdeksan rakennusta ilman ihmisuhreja. Yksi ihminen oli tosin evakuoitu alueelta. Vaikka asiasta oli uutisoitu myös Yleisradiossa, olimme autuaan tietämättömiä asiasta paikalle tullessamme.

Katso videot NRK:sta ja Yleisradiosta.

Mieleen tuli jälkeenpäin myös se, että vyörymä tapahtui vain 3,5 vuotta sen jälkeen, kun Melsviktunnelen avattiin ja tie lakkasi olemasta E6. Mitä jos vyörymä olisi tapahtunut silloin, kun tie oli vielä valtatie? Monessako kohtaa valtatiet menevät tuon tapaisissa moreenirinteissä?

Myös Kråknesetin luo vievä mökkitie meni vyörymässä. Sen tilalle oli rakennettu uusi tie, joka oli kuitenkin jyrkkä. En tiedä, miten ylös päästään kesälläkään ilman nelivetoa. Talot olivat aika uusia ja tien varressa oli jopa yksi katuvalotolppa.

Löysimme mahdollisen patterialueen helposti. Betonisia rakenteita ei ollut havaittavissa kuin ehkä yhdessä kohtaa, niemen pohjoisessa kärjessä näkyi jotain, mitä en kuitenkaan käynyt tarkistamassa.

Niemeltä löytyi neljä läpimitaltaan kuusimetristä tykkiasemaksi sopivaa kivistä ladottua kenttälinnoitetta. Niistä kolme oli pusikoiden peittämiä. Lisäksi löytyi useita konekivääripesäkkeksi tai vartiopaikaksi soveltuvia pienempiä kivilatomuksin kierrettyjä kehiä.

Tykkiasemat olivat aika pieniä, mutta patteri oli varustettu neljällä 10,5 cm SKC/32 -tykein, siis sukellusvenetykein. Sukellusveneen kapealle kannelle tarkoitettu tykki ei kauhean suurta tykkiasemaa vaadi. Patteri tuli paikalle joulukuussa 1943 ja saatettiin helmikuussa 1944 toimintakuntoiseksi. Patteri evakuoitiin jo marraskuussa 1944 ja se pääty Etelä-Norjaan. Patteri oli ilmiselvästi ollut sulkemassa reittiä Jäämereltä Kaavuonoon, jossa majaili taistelulaiva Tirpitz. Se oli siirretty 15.10.1944 Tromssaan, joten patteria ei tarvittu enää täällä.

Pidän tätä todennäköisenä MKB 7./514 Voldstrandin sijoituspaikkana, mutta varmaksi en päätelmääni väitä.

Olipa päivä! Nätti, tosin pilvinen keli, 8-10 astetta. Jokin vesipisarakin taisi tulla. Päivän liikuntasaldo 11 700 askelta sisälsi sekä Isnestoftenin että Kråknesin.

Norjan sana ras tarkoittaa vyörymää.

Kuvat: Reino Myllymäki