Skippernesiä sihtailemassa

Hammerfestin edustalla on valtava Sørøyan saari pinta-alaltaan 816 neliökilometriä, millä se sijoittuu Norjan saarien joukossa neljänneksi suurimmaksi. Saari jakaantuu kahteen kuntaan, eteläosat Hasvikiin ja pohjoisosat Hammerfestiin. Saarella on kaksi kiinnostavaa saksalaisten jälkeensä jättämää rannikkolinnaketta, HKB 34./971 Hasvikissa ja HKB 19./971. Hasvikin patteri kuuluu neljännen matkaoppaan alueelle mutta Skippernes kolmannen.

Vain noin 1 000 asukkaan saaressa on tiestöä ja Hasvikiin kulkee jopa autolautta. Mutta tiestö ei muodosta yhtenäistä tieverkkoa, jolloin saaren kyliä palvelee kaksikin Snelandian hurtigbåtreittiä, B380 SørøysundXpressen ja B385 HasvikXpressen. Hammerfestista Skippernesin pääsee B380:lla päivittäin torstaista sunnuntaihin ja B385:llä keskiviikkoisin. Kuulostaa hyvältä, mutta viiden minuutin vierailu sataman laiturilla ei riitä. Tarvitaan siis päivä, jolloin Skippernesissä käytäisiin kahdesti.

Tarkkaan aikatauluja tihrustamalla torstaina olisi mahdollista käydä Hammerfestissa siten, että ajaa Hammerfestista 7.00 lähtevällä B380:lla suoraan Kårhamniin ja paluumatkalla jäisi pois Skippernesissä kello 9.15. Takaisin pääsee päinvastaista reittiä eli hyppäämällä 14.50 Kårhamniin menevään paattiin ja ajaa sitten sieltä Hammerfestiin, jolloin olisi perillä kello 16.45. Näin saisi 5 tuntia 25 minuuttia vierailuaikaa patterialueella ja 4 tuntia 10 minuuttia venekyytiä.

Voisiko matkan sitten tehdä Kårhamnista käsin? Periaatteessa kyllä, mutta Kårhamnkin on Norjan tieverkon ulkopuolella.

Joka tapauksessa kävi niin, että tuollaista kahden käynnin päivää ei oikein osunut matka-aikatauluumme. Yritin kuvata Skippernesiä M/S Ingøyltä käsin matkalla Hammerfestistä Revsneshamniin. Skippernes on lähtökohtaisesti matala rannikosta merelle työntyvä niemi. Merenkäynti oli maltillista ja periaatteessa Panasonic Lumix GH2 + Olympus 100-400 mm + 1,4x telejatke tuottaa kunniotettavan 1 120 mm polttovälin kinokokoon konvertoituna. Mutta sekä kuvausetäisyys että polttoväli olivat pitkät, mikä muutti lopputuloksen lähes kaksiulotteiseksi.

Siispä onko oheinen kuva Skippernesin patterialueesta mereltä päin otettuna. Hyvä kysymys... nyt en väitä mitään, mutta ehkä jatkotutkimukset sen selvittävät.

Kuva: Reino Myllymäki.