Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Elä niin kuin opetat!

Tiistai 16.5.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Esimerkkijohtaminen_720x405.jpg

Elä niin kuin opetat -periaate on hyvin vanha - löytyy Raamatustakin - mutta silti ajankohtainen kuin mikä! Googletuksen perusteella nykyään periaate tunnutaan liittävän enimmäkseen elämäntapojen muuttamiseen.

Emme usko tupakalle haisevaa keuhkosyövästä paasaavaa lääkäriä, ryhditöntä fysioterapeuttia tai ylipainoista personal traineria. Mutta emme usko myöskään säästämisestä paasaavaa johtajaa, joka vaihdattaa työhuoneensa ihan hyvät kalusteet uusiin.

Esimerkillä johtaminen on edelleen yksi muutosjohtamisen lenkki. Ja kuten tiedämme, ketju on yhtä kestävä kuin sen heikoin lenkki. Onko esimerkillä johtaminen muutosjohtamisesi heikoin lenkki?

Esimerkillä johtaminen muutosjohtamisesta irrotettuna ei toimi kovin tehokkaasti. Vaikka eläisit kuten opettaisit, kukaan ei välttämättä kiinnitä siihen huomiota, jos asian merkitystä itselle tai yritykselle ei erikseen korosteta. Itse olen yrittänyt omalla esimerkilläni opettaa muita, miten astianpesukone täytetään niin, että sinne mahtuu kaikki, huonolla menestyksellä.

"Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon", on tehoton opetustapa, vaikka sitä viljeltiinkin armeijassa silloin, kun minä olin varusmiesiässä. Paljon tehokkaampaa on, jos teemme niin kuin sanomme, että pitäisi tehdä. Lopetetaan siis tehoton puhuminen ja aloitetaan esimerkillä johtaminen?

Esimerkillä johtaminen on vain yksi lenkki muutosjohtamisen ketjussa. Laskin, että ensi perjantaina 19.5. klo 8 CxO Webinaarissa julkistettavan Muutosjohtamisen opas -kirjani luvussa "Muutoksen johtaminen" on 12 alalukua ja niillä 11 alaotsikkoa. Ketjussa on siis monta lenkkiä. Tule seuraamaan julkistusta tai osta kirja!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, muutos, muutoksen johtaminen, muutosvastarinta, oppimisahdistus, muutostahto, eloonjäämisahdistus, esimerkkijohtaminen

Torjuntatappio?

Tiistai 9.5.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Tuumasin kerran lähtiessäni Pohjanlahden rantaan, että "mistähän tulee, onko vesi korkealla vai matalalla?" Siihen kymmeniä vuosia parin kilometrin päässä meren rannalta asunut tokaisi: "Mitä tekemistä tuulen suunnalla on veden korkeuden kanssa?"

Kun meille tarjotaan uutta tietoa tai uusia ajatuksia, emme suhtaudu automaattisesti niihin suopeasti. Päin vastoin, aivoissa käynnistyy jonkinlainen torjuntaprosessi, jonka seurauksena suustamme saattaa lipsahtaa sammakoita.

Uudessa-Seelannissa ovat tutkineet asiaa ja todenneet, että kysymys ei ole koulutuksesta eikä tieteestä kiinnostumisesta. Ilmastonmuutoksen kieltäjissä ja rokotusten vastustajissa on yhtä paljon koulutettuja ja tieteestä kiinnostuneita kuin muissakin ryhmissä.

Mutta ilmiölle on annettu nimi. Se on "asianajajan ajattelu". Asianajathan - kuten me hyvin kirjoista ja tv-sarjoista tiedämme - pyrkivät puolustamaan asiakastaan oikeudessa nostamalla esiin ainoastaan niitä faktoja, jotka sopivat heidän asiakkaansa puolustamiseen. Hei pyrkivät sinnikkäästä päätelmään, jonka he haluavat olevan totta.

Olemme hyvin lähellä uskon käsitettä: "Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan". Meillä on oma maailmankuvamme ja poimimme faktoista semmoisia, jotka sopivat siihen ikiomaan maailmankuvaan. Jotkut jopa vääristelevät faktoja, jolloin on alettu puhua "vaihtoehtoisista totuuksista". Ne eivät taas ole totuuksia ollenkaan, vaan tarkoitushakuisia valheita.

Niinpä uusi idea tai tieto arvotetaan sen mukaan, miten se sopii maailmankuvaamme. Olipa se kuva ahdas tai lavea, syntyy nopea reaktio, usein torjuntareaktio. Aina emme edes tajua, millaisia sammakoita päästelemme suustamme.

EVVK_720x405.jpg

Omaa maailmankuvaa voi laventaa asettumalla vähäksi aikaa toisen ihmisen asemaan ja katsomalla maailmaa uudesta näkökulmasta. On myös mahdollista kehittää ajattelua niin, että torjuntareaktion sijasta esitämmekin kysymyksen: "Mitä tarkoitat?" Tämä on helpompaa, kun energiatasomme on korkealla. Väsyneenä pidäkkeet madaltuvat ja päästämme helpommin tyhmyyksiä suustamme. Ei ihme, että väsyneet ihmiset vaikuttavat tyhmemmiltä kuin virkeät.

Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen voi todeta sammakon jälkeen, että "voi ihme, mitä sitä tulee sanottua!" Silloin hänen karismansa vahvistuu ja häntä pidetään fiksuna ihmisenä. Huonolla itsetunnolla varustettu taas jää puolustamaan kummallista ensikantaansa, koska luulee, että sammakon myöntäminen tekee hänestä heikon. Syntyy torjuntatappion.

Muutosjohtamisen kannalta olennaista on saada aikaan ilmapiiri, jossa on turvallista ja kunniallista vaihtaa mielipidettä. Kun ihmisillä on mahdollisuus ilman kasvojen menetystä irtautua ensikannastaan, torjuntatappion negatiiviset vaikutukset nollaantuvat.

Vuoroveden vaikutus Itämerellä on vain pari senttiä. Sen sijaan pohjois- ja itätuulilla vettä pakkautuu Itämeren eteläosiin, jolloin meren pinta laskee Pohjanlahdella. Länsi- ja etelätuulilla on päinvastainen vaikutus. Lisäksi Pohjanlahden rannoilla vaikuttaa maankohoaminen, jopa 9 mm vuodessa, mutta tämä ilmiö on yksisuuntainen.

Muutosjohtamisen hyviä käytäntöjä olen koonnut kirjaksi, joka julkistetaan CxO Webinaarissa 19.5.2017 klo 8. Ilmoittaudu veloituksettomaan webinaariin tai ennakkotilaa Muutosjohtamisen opas.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, muutos, muutoksen johtaminen, muutosvastarinta, oppimisahdistus, muutostahto, eloonjäämisahdistus, esimerkkijohtaminen

Pöhinää?

Tiistai 2.5.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Hammennys_720x405.jpg

Moni johtaja kertoo mielellään, kuinka heidän organisaatiossaan on kova pöhinä päällä. Ikäänkuin pöhinä sinänsä olisi arvokasta. Vilkaistaanpa pöhinän taakse ja arvioidaan sitten, onko se pelkästään hyvää.

Jos pöhinällä tarkoitetaan sitä, miten organisaatio tekee määrätietoisesti ja innostuneesti töitä yhteisen positiivisen vision saavuttamiseksi, pöhinästä kannattaakin olla ylpeä. Silloin organisaatiossa on löydetty yhteiset tavoitteet ja kaikki työskentelevät niiden toteutumisen eteen.

Pöhinä saadaan aikaan valitettavasti toisellakin tapaa. Silloin se on seurausta organisaation johdon tekemistä epäonnistumisista. Jokainen organisaation jäsen tietää, että jotakin pitäisi tehdä mutta ei ole yhteistä näkemystä siitä, mitä se jokin on ja miten jokainen voi toimia sen jonkin eteen.

Seurauksena tästä on puuhastelua, tarpeetonta kiireilyä, päätöntä juoksemista. Ollaan tekevinään jotain, ollaan kiireisen näköisiä. Puhutaan kovaa, ollaan olevinaan tärkeitä. Puolustellaan, hyökätään, haastetaan. Mutta toiminnalta puuttuu tarkoitus ja sen mukana kaikki.

Nykymaailmassa, jossa on muotia olla kiireinen, on helppo sekoittaa tuo myönteinen pöhinä kielteiseen pöhinään. Mutta niiden erottaminen toisistaan on elintärkeää. Turha puuhastelu on saatava loppumaan ja voimat on keskitettävä mahdollisuuksiin ja kriittisiin ongelmiin. Muuten hukka perii!

Näistäkin asioista kirjoitan 19.5.2017 julkaistavassa kirjassani Muutosjohtamisen opas. Osallistu kirjan julkistuswebinaariin tai ennakkotilaa kirja!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, muutos, muutoksen johtaminen, muutosvastarinta, oppimisahdistus, muutostahto, eloonjäämisahdistus, esimerkkijohtaminen