Anders Chydenius

Monet muistavat Anders Chydeniuksen siitä, että hänet valittiin vuonna 1986 käyttöön otetun tuhannen markan setelin etupuolelle. Muistan, kun setelin markkinoille tulon yhteydessä piti selittää, mikä suurmies Anders Chydenius oli. Kuka uskallettiin laittaa isoimpaan seteliin samana vuonna, kun viidensadan markan seteliin painettu Urho Kekkonen kuoli?

Itselle Anders Chydenius oli tuttu jo siitä, että lukioaikana jouduin kulkemaan Kokkolassa kolmisen kilometriä pitkän Anders Chydeniuksen kadun päästä päähän. Silloin tosin "Antinkatu" alkoi Huhdantiestä, nyt osoitekartan mukaan se alkaakin Pohjoisesta ohikulkutiestä. Minun aikanani tuo nykyisen Antinkadun alkupätkä oli Rödsöntietä ja Huhdankujaksi nyt merkitty katu oli silloin Antinkadun alkupäätä. On niitä aikoja...

Koska olen kiirjankustantaja, Anders Chydenius on tietysti minun sankarini. Hänhän pappissäädyn valtiopäivämiehenä hankki tähän valtakuntaan painovapauden vuonna 1766. Hankki myös Porille, Vaasalle, Kokkolalle ja Oululle tapulioikeden eli oikeuden käydä ulkomaankauppaa ohi Turun ja Tukholman. Kolmas merkittävä asia, joka toteutui hänen uurastuksensa tuloksena, oli uskonnonvapaus. Niinpä Anders Chydeniusta kuvaava yksittäinen sana onkin "vapaus".

Tietokirjailijana en Chydeniuksesta ole kai mitään kirjoittanut, vaikka hän on silläkin alalla jonkinlainen idolini. Mutta kirjankustantajana olen päässyt kaksi kertaa vaikuttamaan siihen, mitä Andersista on kahteen kirjaan kirjoitettu.

Oikolukiessani Timo Partasen kirjaa Lentäjät ja linnanherrat ja päästessäni itsenäisyyspäivään 1939, pomppasin ylös tuolistani ja kaivoin esiin joskus antikvariaatista ostamani Pentti Virrankosken Chydenius-kirjan, sekin muuten sattumoisin vuodelta 1986. Olin lukenut sen joskus ja päähäni oli jäänyt se, että Chydenius (1729-1803) oli kuolemansa jälkeen ainakin joitakin vuosikymmeniä unohdettu mies.

Totta, eräässä ruotsalaisessa matrikkelissa vuodelta 1837 oli kyllä Andersin koskenraivaajapappina tunnettu veli Samuel Chydenius (1727-1757), mutta ei Andersia. Asia korjaantui, kun Andersin nimi nousi vuonna 1860 esiin rokotuksen uranuurtajana. Luettuani Virrankosken kirjan johdanto-osan minulle selvisi, että tietoisuus Anderisista parani vuoden 1929 jälkeen, mutta koska se oli huono vuonna 1986, ei jokainen suomalainen upseerikaan todennäköisesti Andersin henkilöhistoriaa tuntenut vuonna 1939.

Kirjailijan kanssa neuvoteltuani Reinokin sai kirjaan "Eskon puumerkkinsä" tälle kohtaa.

Anders Chydeniusta oppeineen on verrattu glasgowilaiseen Adam Smithiin (1723-1790). Heillä oli valistusajattelijoina yllättävän samat ajatukset, vaikka he eivät kai koskaan kohdanneet; Smithin ei tiedetä Pohjolassa koskaan käyneen ja Chydeniuksen matkat tuskin Tukholmaa kauemmaksi kulkivat. Taisi olla vielä niin, että Chydenius oli vielä tiettyjen valistusajatusten ensimmäinen tunnettu esiintuoja, jolloin tiedon olisi pitänyt kulkea Ruotsista Skotlantiin. Nimittäin useassa poliittista järjestelmää koskevissa kirjoituksissa Chydenius viittaa Englannin järjestelmiin, joten Britanniaa seurattiin täällä kyllä.

Niinpä, kun Toni Hinkka kirjoitti hulvattoman hauskaa Joulupukin johtamispajaa, pääsin luomaan yhteyden Chydeniuksen ja Smithin välille. En kerro miten, lukekaa kirja. Jouluhan on tulossa ihan kohta.

Lue lisää Lentäjät ja linnanherrat -kirjasta tai Joulupukin johtamispaja -kirjasta.