Reino MyllymäkiOlen liikkeenjohdon konsultti, mentori, tietokirjailja ja kustantaja. Liikkeenjohdon konsultointia ja mentorointia tarjoan tuottavuusaktivistina Tuottavaksi-toiminimen kautta, tietokirjojen kustannustoimintaa Ketterät Kirjat Oy:n kautta. Olen Ketterät Kirjat Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Olen Ilmailumuseoyhdistys ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2014. Toimin yhdistyksen tiedottajana ja kustannan yhdistyksen julkaisemat kirjat. Olen myös VL Myrsky II -projektin projektitiedottaja vuodesta 2013 ja olen kirjoittanut kaikki VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisut. Olen myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n hallituksen jäsen 2016-2019. Hallitukseen minut valittiin ICT Leaders Finland ry:n ehdotuksesta. Olin sen perustajajäsen sekä silloin, kun se perustettiin Tietohallintokerhona Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistykseen (nyk. MiitIT ry), että kun yhdistys varsinaisesti perustettiin syksyllä 2012. Toimittuani yhdistyksen hallituksessa määrävuodet 2013-2015 minut valittiin liiton hallitukseen, jossa olen toiminut Vaikuttamistoimikunnan (aik. Tietoyhteiskuntatoimikunta) puheenjohtajana ja koordinoin syksyllä 2019 järjestettävien Teknologia19-messujen ICT-osuutta. Työ-Reino ja Harrastus-Reino sekoittuvat osin keskenään, mutta yritetään kuitenkin pitää niitä tässä erillään. Reino Myllymäki digitalisaatio- ja hankeasiantuntijanaTyöskentelin vuodet 1988-1991 YIT-Yhtymä Oy:n tytäryhtiön Otto Wuorio Oy:n projektitoimistossa ja vuodet 1992-1995 YIT:n Talonrakennustoiminnan kehitysyksikössä liiketoiminnan kehitystehtävissä. Vuoden 1995 lopulla minut kutsuttiin YIT:n Konsernipalvelut-toimialaan kuuluvan Tietohallinto-osaston (myöh. Tietotekniikka) osastopäälliköksi. Tehtävä jatkui 1.9.2000 YIT Tietotekniikka Oy:n toimitusjohtajana ja 1.1.2005 YIT:n kansainvälisenä tietohallintojohtajana (CIO). Tehtävä päättyi osaltani 1.4.2008, jonka jälkeen hoidin Vice President, Group Services -virkaa työsuhteen loppuun saakka. Lokakuussa 2008 siirryin konsultointitehtäviin. Toimin Wedo Consulting Oy:n Business directorina 2008-2010, kunnes perustimme CxO Mentor Oy:n, jossa toimin johtavana mentorina kesään 2015 saakka. Sen jatkoksi perustimme CxO Professional Oy:n, jossa toimin tuottavuusaktivistina 1.4.2017 saakka, jolloin siirryin harjoittamaan liikkeenjohdon konsultointia ja mentorointia Ketterät Kirjat Oy:n Tuottavaksi-toiminimen yhteyteen. Monipuolinen urani sisältää projektitoimintaa, tietoteknisten palvelujen kehittämistä, tietohallinnon johtamista, digitalisaatiohankkeita, konsultointia, mentorointia ja tutkimustoimintaa. Vuonna 2010 julkaistiin kirja Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? Tositarinoita tuhon teiltä ja onnistumisen siemeniä ja seuraavana vuonna Onnistunut tietojärjestelmäprojekti. Osa 1: Neuvoja tietojärjestelmää hankkivalle. Projektien (epä)onnistumisten tutkiminen on tehnyt minusta varsin suositun haastateltavan. Myöhemmin olen kirjoittanut kirjat Tietohallinnon organisointi, Muutosjohtamisen opas, Tehokkuus ensin!, Sano se selvästi!, Pöhinää?, Strategiatyökirja, Business Case ja Palvelujen hinnoittelu. Kaikki kirjat pohjautuvat koulutukseeni, kokemuksiini ja tutkimuksiini. Olen pyrkinyt tuomaan kirjojen kautta osaamistani kaikkien saataville. Viime vuosina olen pyrkinyt yleistämään tietohallinnon ja IT-palvelujen yhteydessä keräämiäni kokemuksia ja oivalluksia laajemmin palvelutuotannossa hyödynnettäviksi. Motto:
IT:n johtamisongelmat ovat johtamis- eikä IT-ongelmia.
Tällä hetkellä työn alla ovat kirjat työnimeltään "Uuden teknologian käyttöönotto", johon olen saanut Suomen Tietokirjailijat ry:n apurahan, ja "Lento-onnettomuuksien oppien soveltaminen projektitoimintaan". Molemmat kirjat julkistetaan 6.11.2019 Teknologia19-messujen yhteydessä. Reino ilmailuhistorian ja sukututkimuksen parissaKiinnostus lentämiseen juontaa juurensa lapsuuteen ja kiinnostus ilmailuhistoriaan syntyi teekkarivuosina, jolloin selvitin itselleni vastausta kysymykseen "mitkä olisivat olleet niitä parempia hävittäjäkoneita, joita Suomen olisi pitänyt ostaa ennen talvisotaa". Liityin Ilmailumuseoyhdistykseen vuonna 2011 ja minut valittiin VL Myrsky II -entisöintiprojektin projektitiedottajaksi syksyllä 2013 ja yhdistyksen hallitukseen keväällä 2014. VL Myrsky II -entisöintiprojektille olen kirjoittanut viisi VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisua (2015-2019) ja vielä kuudeskin tulee. Lisäksi tulee kaksiosainen VL Myrsky -kirja, jonka ykkösosa käsittää konetyypin historian ja kakkososa entisöinnin. Ykkösosa julkistettaneen keväällä 2021, kakkososa myöhemmin. Vuonna 2018 Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja keksi, että saattaisi olla kysyntää museolentokoneiden ohjaamoja käsittelevälle kirjalle - ohjaamoihin kun museovieraat harvemmin päästetään tutustumaan. Syksyllä 2018 saatiinkin valmiiksi Reinon kirjoittama ja suurelta osin myös kuvaama kirja Ohjaamot - Suomen sotilaslentokoneet -kirja, joka esittelee suuren määrän Suomen museoissa olevia sotilaskoneita 1910-luvulta nykypäiviin. Sen jatkoksi kirjoitin yhdessä Benjamin Helanderin kanssa kiireellä kirjan Ohjaamot - Suomen liikennelentokoneet, jonka tuli valmistua 20.3.2019, kun tuli kuluneeksi 95 vuotta siitä, kun Finnairin edeltäjä Aero aloitti reittiliikenteen. Se onnistui. Nyt työn alla ovat kirjat Ohjaamot - Rajavartiolaitoksen lentokoneet ja Ohjaamot - Kartoituskuvaus- ja malminetsintälentokoneet, joista edellinen julkistetaan syksyllä 2019 ja jälkimmäinen vuonna 2020. Työn alla on lisäksi kirja Hävittäjälentokone 1919-1939, jonka on suunniteltu valmistuvan vielä vuonna 2019. Vuonna 2015 kirjoitin Lahela-seura ry:n pyynnöstä Tuusulan Lahelan kylän kyläkirjan Ruohottuneet polut, asvaltoidut kadut,joka sai nimensä siten, että kylän historiaa kuvannut Mirja Alhola jätti nimen seuraavalle kirjailijalle käytettäväksi kirjassaan Ruohottuneet polut. Äitini täyttäessä 80 vuotta helmikuussa 2011 julkaisin yhdessä Reijo-veljeni kanssa kirjan äidin esivanhemmista: Reino ja Rauha Kykyrin esivanhemmat. Sen jälkeen työn alla on ollut kirja Forsnabba - Elias Olavinpoika Ahon ja Anna Tanelintytär Penttilän jälkeläiset, joka puolestaan sijoittuu lähinnä isäni suvun puolelle. Sana lähinnä on tarpeen siksi, koska kaikki isovanhempani ovat tuon Forsnabba-talon perustajan jälkeläisiä. |