Ari Jussila
Tiedot, taidot ja asenteet veivät Jussilan lyhyen Pirkkala-mutkan jälkeen lennonopettajaksi Kauhavalle. Siellä hän toimi myös muutaman lentoreserviupseerikurssin johtajana. Mainittakoon, että nykyinen Ilmavoimien komentaja ja esikuntapäällikkö ovat Jussilan ”lentovauvoja”, olivat siis oppilaina hänen johtamallaan ru-kurssilla. Keväällä 1990 koitti pääsykoe Sotakorkeakouluun yleisesikuntaupseerikurssille, jonne kapteeni Ari Jussila tietenkin pääsi. Ilmasotalinjan yleinen opintosuunta alkoi syksyllä 1991 ja päättyi loppukesästä 1993. Sotakorkeakoulun jälkeen majuri Jussila siirrettiin Karjalan lennostoon. Savoon ja Kuopioon tutustuminen alkoi. Arin työtehtävät lennostossa käsittivät kaiken oleellisen valmiusyhtymässä: ensin operaatiopäällikkö, sitten pääjohtokeskuksen päällikkö, esikuntapäällikkö ja lennoston komentaja. Välillä piti tietysti käydä kasvamassa korkoa Ilmavoimien Esikunnassa ja Ilmavoimien Teknisessä Koulussa, mutta nuokin ajat tukikohtana säilyi Kuopio, sillä perhe jäi sinne asumaan. Eversti Ari Jussila jäi reserviin kesällä 2012. Hän teki monipuolisen uran Ilmavoimissa ja oli mukana monessa kehittämishankkeessa osin senkin vuoksi, että hänen aikaansa osui Hornet-kaluston integrointi suomalaiseen ilmasotakulttuuriin. Kirjallisia töitä sai ilmeisesti tehdä sen verran vähän virkauran aikana, että kytö jäi. Ari Jussila on eläkkeelle jäätyään kirjoittanut Karjalan lennoston historian 1980–2018. Se on saanut kiittäviä arvosteluja ja palkintoja. Uusin kirja - Paveli - koelentäjä Paavo Janhunen - on hieman kaunokirjallisempi, mutta ei vielä lähellekään sitä runoilijatasoa, jota Ari ilmensi jo varusmieskurssin aikaan. Ehkäpä lyriikka on lentosotakirjailijamme seuraava aluevaltaus. Kari Janhunen, Arin ystävä jo lentorukilta alkaen |
Ari Jussila syntyi Kerimäellä kesällä 1960. Lapsuus ja nuoruuden alku kuluivat Kyröskoskella, jossa hän harrasti muun muassa jääkiekkoa ja tavallista nuoren miehen elämää hyvässä kaveriporukassa. Keväällä 1979 yo-kirjoitusten alla Jussila sai päähänsä hakea Ilmasotakouluun Kauhavalle varusmieslentäjäksi. Lentoreserviupseerikurssi 54 alkoi samana syksynä, ja sieltä Ari sai kimmokkeen sotilaslentäjän, lentoupseerin uralle. Ilmavoimien Kadettikurssi 67 alkoi heti syksyllä 1980. Sotilaslentäjän tärkeimmän saavutuksen, lentomerkin, Jussila sai keväällä 1983. Hänet määrättiin luutnanttina Satakunnan lennoston Hävittäjälentolaivue 21:een Poriin syyskuun alusta samana vuonna. Porissa olivat jo tuolloin Suomen ensimmäiset Hawkit. Niitä Arikin taivutteli.