Tyhjä lato ei kattoa kaipaa - siis mitä?

Monet käyttämämme sananlaskut, sanonnat, lentävät lauseet ja lausahdukset pohjaavat metsästys- tai maatalouskulttuuriin. Meitä edeltäneille sukupolville linkki maatalouteen oli tutumpi kuin meille, ja nykyajan nuorisolle monet lausahdukset ovat vaikeasti ymmärrettäviä.

Mitä tarkoittaa esimerkiksi "tyhjä lato ei kattoa kaipaa"? Mikä lato ylipäätänsä on? Rakennus pellolla tai pellon laidalla. Joskus niitä oli miljoona, nykyään paljon vähemmän. Mihin niitä käytettiin tai mitä niissä säilytettiin? Miksi täydessä ladossa pitää olla katto, mutta tyhjä ei sitä kaipaa? Ja mitä ihmettä tämä kaikki liittyy siihen, että en halua pitää pipoa päässä pakkasella?

Jos sanonnat ovat tuttuja, edellä olevat kysymykset tuntuvat naurettavilta. Mutta tällaisia ihmettelyjä löytää helposti Internetin erilaisilta keskustelupalstoilta. Meillä on siis sananlaskuihin liittyvä syvenevä ongelma käsissämme. Huomasin tämän pohtiessani muutosjohtamiseen liittyvää viestintäopasta jäsennellessäni.

Ratkaisuni on työelämän sanontoja selittävä opas. Siitä pitäisi olla apua, kun vastaan tulee sanonta, jonka merkitys ei tunnu selvältä. Ja siitä pitäisi olla apua sellaisellekin, joka sanontoja käyttää jatkuvasti, sillä siitä voi tarkistaa, mitä käyttämänsä sanonta (oikeasti) tarkoittaa? Ymmärtämättömyyttä pahempaakin voi olla väärinymmärtäminen.

Karjan rehun kasvattaminen ja säilöminen oli entisaikoina suuri urakka. 12 lehmän karjaa varten se vaati kuukauden työn eri vaiheineen. Kaadettu heinä kuivattiin joko maassa tai seipäillä ja säilöttiin latoihin joko paalattuna tai irtoheinänä. Nykyään säilörehu tehdään suurilla ajoleikkureilla, joilla 200-päisen karjan rehut syntyvät kahdessa päivässä.

Kuivaheinän säilyminen oli kiinni sekä kastumisen estämisestä että tuuletuksesta. Siksi heinä säilöttiin rakennuksiin, joissa oli vedenpitävä katto, mutta tuulta läpäisevät seinät.

Tyhjässä ladossa ei ole mitään suojeltavaa ja siksi sanonta muistuttaakin - teemakuvan mukaisesti - että tyhjä lato ei kattoa kaipaa. Eikä tyhjä pää pipoa. Olenkin nuorille muistuttanut aina silloin tällöin, että koska nuorella merkittävä osa pääomasta on oma pää, kannattaa sitä suojella pipolla.

Jos olet kuullut työelämässä lausahduksen tai sanonnan, jota et ymmärrä, kysy sitä minulta. Kavalla samalla työympäristössäsi kuulemasi lentävät lauseet ja sananlaskut. Osallistumalla maaliskuussa julkaistavan kirjani materiaalin keräykseen, saat palkintona vähintään selityksen lausahdusihmettelyihisi ja siinä tapauksessa, että materiaaliasi tulee kirjaan, myös vapaakappaleen kirjasta. Osallistuneiden henkilötietoja ei julkaista. Siirry kyselyyn tästä.