Torjuntatappio?

Tiistai 9.5.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki


Tuumasin kerran lähtiessäni Pohjanlahden rantaan, että "mistähän tulee, onko vesi korkealla vai matalalla?" Siihen kymmeniä vuosia parin kilometrin päässä meren rannalta asunut tokaisi: "Mitä tekemistä tuulen suunnalla on veden korkeuden kanssa?"

Kun meille tarjotaan uutta tietoa tai uusia ajatuksia, emme suhtaudu automaattisesti niihin suopeasti. Päin vastoin, aivoissa käynnistyy jonkinlainen torjuntaprosessi, jonka seurauksena suustamme saattaa lipsahtaa sammakoita.

Uudessa-Seelannissa ovat tutkineet asiaa ja todenneet, että kysymys ei ole koulutuksesta eikä tieteestä kiinnostumisesta. Ilmastonmuutoksen kieltäjissä ja rokotusten vastustajissa on yhtä paljon koulutettuja ja tieteestä kiinnostuneita kuin muissakin ryhmissä.

Mutta ilmiölle on annettu nimi. Se on "asianajajan ajattelu". Asianajathan - kuten me hyvin kirjoista ja tv-sarjoista tiedämme - pyrkivät puolustamaan asiakastaan oikeudessa nostamalla esiin ainoastaan niitä faktoja, jotka sopivat heidän asiakkaansa puolustamiseen. Hei pyrkivät sinnikkäästä päätelmään, jonka he haluavat olevan totta.

Olemme hyvin lähellä uskon käsitettä: "Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan". Meillä on oma maailmankuvamme ja poimimme faktoista semmoisia, jotka sopivat siihen ikiomaan maailmankuvaan. Jotkut jopa vääristelevät faktoja, jolloin on alettu puhua "vaihtoehtoisista totuuksista". Ne eivät taas ole totuuksia ollenkaan, vaan tarkoitushakuisia valheita.

Niinpä uusi idea tai tieto arvotetaan sen mukaan, miten se sopii maailmankuvaamme. Olipa se kuva ahdas tai lavea, syntyy nopea reaktio, usein torjuntareaktio. Aina emme edes tajua, millaisia sammakoita päästelemme suustamme.

EVVK_720x405.jpg

Omaa maailmankuvaa voi laventaa asettumalla vähäksi aikaa toisen ihmisen asemaan ja katsomalla maailmaa uudesta näkökulmasta. On myös mahdollista kehittää ajattelua niin, että torjuntareaktion sijasta esitämmekin kysymyksen: "Mitä tarkoitat?" Tämä on helpompaa, kun energiatasomme on korkealla. Väsyneenä pidäkkeet madaltuvat ja päästämme helpommin tyhmyyksiä suustamme. Ei ihme, että väsyneet ihmiset vaikuttavat tyhmemmiltä kuin virkeät.

Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen voi todeta sammakon jälkeen, että "voi ihme, mitä sitä tulee sanottua!" Silloin hänen karismansa vahvistuu ja häntä pidetään fiksuna ihmisenä. Huonolla itsetunnolla varustettu taas jää puolustamaan kummallista ensikantaansa, koska luulee, että sammakon myöntäminen tekee hänestä heikon. Syntyy torjuntatappion.

Muutosjohtamisen kannalta olennaista on saada aikaan ilmapiiri, jossa on turvallista ja kunniallista vaihtaa mielipidettä. Kun ihmisillä on mahdollisuus ilman kasvojen menetystä irtautua ensikannastaan, torjuntatappion negatiiviset vaikutukset nollaantuvat.

Vuoroveden vaikutus Itämerellä on vain pari senttiä. Sen sijaan pohjois- ja itätuulilla vettä pakkautuu Itämeren eteläosiin, jolloin meren pinta laskee Pohjanlahdella. Länsi- ja etelätuulilla on päinvastainen vaikutus. Lisäksi Pohjanlahden rannoilla vaikuttaa maankohoaminen, jopa 9 mm vuodessa, mutta tämä ilmiö on yksisuuntainen.

Muutosjohtamisen hyviä käytäntöjä olen koonnut kirjaksi, joka julkistetaan CxO Webinaarissa 19.5.2017 klo 8. Ilmoittaudu veloituksettomaan webinaariin tai ennakkotilaa Muutosjohtamisen opas.

Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, muutos, muutoksen johtaminen, muutosvastarinta, oppimisahdistus, muutostahto, eloonjäämisahdistus, esimerkkijohtaminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini