Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Laivalla Hulliin, junalla Liverpooliin ja laivalla Amerikkaan

Lauantai 11.3.2017 - Reino Myllymäki


9789527044216.jpgTahvo Partasen Amerikan-matkaa 1910-1922 kansiin laittaessani tuli mieleeni monta asiaa.

Äidinäitini vanhemmat kävivät Amerikassa 1900-luvun alussa. Huomasin, että olin katsonut Siirtolaisinstituutin tietokantoja huolimattomasti kirjoittaessani kirjaa äitini vanhempien esivanhemmista seitsemisen vuotta sitten. Juho Wiljami Känsäkoskia näyttää olleen kaksin kappalein, mikäli passitietokannan tiedot pitävät paikkaansa.

Varmemmalta tuntuu tieto, että äidinäidinäiti Amalia Matintytär Känsäkoski sai 18.5.1900 viiden vuoden passin Pohjois-Amerikkaan. Matkustajaluetteloon sain tehdä useita hakuja, sillä Amalian etunimi oli kirjoitettu muotoon Amalja. No, 19.5.1900 hän matkusti Arcturuksella Hangosta Englantiin ja sieltä White Star Linen aluksella New Yorkiin. Amalia näytti olevan liikkeellä yksin, joten ehkäpä hän matkusti Joho Wiljamin perässä. Missähän mahtoi olla silloin heidän seitsemänvuotias tyttärensä. Tutkittavaa riittää.

Kuvaamani reitti oli yksi yleisimmistä: junalla Hankoon, laivalla Hulliin, sieltä junalla Liverpooliin ja valtamerilaivalla Amerikkaan. Ehkä White Star Linen aluksella - kuten Amalia ja Tahvo - New Yorkiin, ehkä jonkin muun linjan aluksella. Määränpää saattoi olla myös Boston, Philadelphia, Baltimore, Quebec tai Halifax, kaksi viimeistä Kanadassa.

Monet noista suomalaisista lähti Amerikkaan paremman tulevaisuuden toivossa. Ehkä muutamaksi vuodeksi keräämään rahaa jotain tarkoitusta varten, ehkä pysyvästi. Amerikka otti heidät varsin avosylin vastaan, mitä kannattaa joskus hetki pohtia taloudellisesta pakolaisuudesta keskusteltaessa.

Tahvoakaan ei välittömästi uhannut Veli Venäläisen armeijaan joutuminen, mutta mahdollisuus oli silti olemassa. Varmasti oli niitäkin, jotka lähtivät Amerikkaan välttääkseen Venäjän armeijaan joutumisen. Saatamme ajatella sen olleen hyvä syy siirtolaisuuteen, olivatko he siis jonkinlaisia turvapaikan hakijoita. Jos ajattelemme niin, meidän kuuluisi sitten ymmärtää tämän päivän turvapaikan hakijoita.

Suo siellä, vetelä täällä. Tahvo joutui sitten Setä Samulin armeijaan. Englannin kielen oppimisen ongelmat sitten osoittautuivat Tahvolle hankaluudeksi, joka saattoi olla syy Suomeen palaamiselle.

Timo Partasen kirja Pakko Päästä! Tahvo Partasen matka Amerikkaan 1910-1922 on siis monella tapaa ajankohtainen kirja. Se on lähes pakkoluettavaa niille, jotka tutkivat sukuaan ja sukulaistensa matkoja Amerikkaan. Samaan tapaan se on hyvin hyödyllistä luettavaa kaikille tuon ajan historiasta kiinnostuneelle. Sen kannattaisi lukea myös kaikkien niiden, jotka osallistuvat keskusteluun nykyajan siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta.

Avainsanat: siirtolaisuus, pakolaisuus, Amerikka, 1900-luku


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini